Edelleen: Mitä teen, kenelle ja miksi?
Jos rehellisiä ollaan, aloitin kaikesta tekniikasta: kurssialusta, verkkosivu, sähköpostipalvelu, maksuliikenne. Ym ja jne. Vietin tunteja (päiviä!) katsoen erilaisia tutoriaaleja. Liityin kokeilujaksoksi useampaan. Tekniikkapuoli on minulle helppoa, siksi siihen on myös helppoa upota.
Kuten aina, kun on tekemässä vääriä asioita, kaikki myös meni pieleen. Verkkosivun etusivu katosi, kun tein hakusanaoptimointia. Varmuuskopiota ei ollut. Etusivu oli tietysti juuri se, jota olin eniten viilannut suoraan hallinnassa.
Valitsemani sähköpostiohjelma näytti selkeältä mutta osoittautui varsinaiseksi viidakoksi. Täynnä sellaisia klassisia palvelupolun virheitä, joissa asioita nimetään eri paikoissa kussakin vähän eri lailla. Ärsyynnyin siitä, että omilla tech-taidoillani en tajunnut mitä ne missäkin tarkoittivat. Siihen käytin päiviä. Lisää tutoriaaleja, lisää webinaareja, lisää videoita.
Välillä vierailin varsinaisella verkkokurssillanikin, lähinnä kokemassa suurta ulkopuolisuutta ja perässähiihtoa. Ei hyvä ”headspace”.
Pelastava enkelini olikin sitten ELY-keskukselta saamani konsultti. Hain syyskuussa 2020 viime metreillä ELYltä korona-ajan liiketoimintakonsultointia. (Sivuhuomautus: Minusta hallituksen yritystuet ovat olleet mainiota). Konsulttini löysin hakemalla kaikkien joukosta apua hakusanalla ”verkkokurssi”.
Sain tuen ja aloitimme yhteistyön Tytti Laineen kanssa marraskuun puolivälissä. Ensimmäisessä zoom-palaverissa kaadoin Tytin niskaan koko polveilevan työurani, osaamiseni ja kiinnostukseni.
Ja sain yhden tehtävän: Rauhoitu sen asiakkaan pariin. KUKA on tähtäimessä ja miksi. Miksi sellaisen ihmisen auttaminen on minulle tärkeää.
Unohda tekniset ratkaisut. Kun tiedät mitä teet ja miksi, se puoli sujuu helposti. Niinpä!
Ja nythän tämä vasta vaikeaksi menikin. Siis mitä, kenelle ja miksi?
Tytti identifioi kaksi kokonaisuutta joista puhuin:
1. Yksinäisten viestijöiden seura. En halua tehdä viestintää, mutta haluaisin auttaa viestintäihmisiä, koska itse koin suurta yksinäisyyttä siinä työssä ja olisin kaivannut enemmän tukea.
2. ADHD-aikuiset, etenkin naiset. Sain itse diagnoosin 52-vuotiaana ja moni asia sai selityksen. Huomasin samalla kehittäneeni aikamoisen arsenaalin selviytymisstrategioita, joista voisi olla apua muillekin.